
( Ihaniin Wendy Gaalin suunittelemiin Vesimeloni-sukkiin voi ostaa tarvikepaketin, josta ei pitäisi jäädä jämälankoja kauheasti! Vielä ehtii neuloa joulun pimeyteen muistuttamaan edessä olevasta kesästä!
Kerrankos sitä on tullut ostettua kerä tai pari puhuttelevaa lankaa, ajattelematta lainkaan, mihin sen käyttäisi ja paljonko siinä tapauksessa sitä oikeasti tarvitsisi. Kyllähän siitä sukat tai lapset tulisi, mutta yleensä ihqulanka ei ole kulutusta kestävää, vaan jotain fiiniä ja herkempää.
Sukat, käsineet, lämmittimet ja lapasethan ovat kerän tai parin hankkeita, tässä yksi erittäin iloinen uusi malli (joka oli pakko ympätä tähän postaukseen, vaikkei se mikään yhden kerän juttu olekaan
(Minä en tosin panisi sukkiin pieniäkään lasihelmiä, vaan kirjoisin siemenkuviot ruskealla langalla..). Jämälankahankkeet, usein humoristiset, ovat sitten oma lukunsa, joihin inspiraatio tulee usein itse käsillä olevista langoista.
Kerran (taas) en voinut vastustaa Titityyn tiskillä ihanan ihanaa grafiitinharmaata ja pinkkiä, jotain silkkisekoitetta varmaan. Niistä on aloitettu yhtä ja toista, aina purettu. Tässähän olisikin oiva ratkaisu asiaan. Koska minulla taitaa olla saman vahvuiset, mutta eri merkkiset kerät suunnilleen samoissa väreissä, voisin ehkä yhdistää ne pitkäksi huiviksi neulomalla joka toisen raitaparin aina eri langoilla? Minulla onkin tapana myös kerätä aina samat värit (fuksia, violetti, lehmuksen/limenvihreä, pinkki, grafiitinharmaa, turkoosi) varsinkin silloin kun en tiedä, mitä langoista neuloisin. Raidallisiin neuleisiin onneksi voi aina upottaa kerän jos toisenkin. Mutta tasaraidan neulominen on TYLSÄÄ!
Lapsille (tai lapsenmielisille) saa keränlopuistakin iloa. Vaikka langat eivät samaa merkkiä tai paksuutta olisikaan, voi sitäkin käyttää hienona efektinä, jos ne muuten soundaavat toisiinsa.
Joka tykkää neuloa pitsihuiveja, löytänee yksinäisille kerilleen malleja täältä (on siellä muutakin).
Kirjasto
Yhdenkeränjutuille on toki omistettu useampikin ohjekirja: 1 , 2 , 3 , 4,


