Siitä tulee pipo

Pipon puute alkaa huolestuttaa. Hattua jos jonkinmoista on kaapissa, mutta onhan ihmisellä oltava myös pipoja. Yhtä mustaa olen käyttänyt sitkeästi, sekin jäi päähän Opettajan kotoa, taisi olla tyttären.

Yritin tuossa alkusyksystä tilata opossumilankaa. Niinhän siinä kävi, että sain kalliisti ja korkeilla postikuluilla tavallista merinoa. Nettitilauksissa kannattaa tarkastaa vielä kerran tilaamisen jälkeenkin, mitä on tullut tilattua… Tuo lanka pääsee nyt pipoksi, ei sen laadussa sinänsä mitään valittamista ole.

Tarkoitus oli tehdä baskerinsukuinen pipo, joka laajenee melkoisesti resorin jälkeen, mutta pitsipalmikot kuristavat neuletta kokoon niin paljon, että ei siitä ihan semmoista tulekaan.

Tein kyllä oikein mallitilkun ja laskin silmukoita. En vain ymmärrä, miksei siihen mallitilkkuun voi luottaa. Ei ole ensimmäinen kerta, kun mallitilkun perusteella laskemani silmukkaluku on aivan poskellaan. Laskea kyllä osaan (sekä tarkastaa laskelmani)! Joku proneuloja voisi valistaa minua tässä. Laskujeni mukaan olisi pitänyt 57 numeron päätä varten resoriin tehdä noin 180 silmukkaa, tässä on 140 ja pelkään senkin olevan liikaa. No, pipon suun pitää tietysti venyä ja toisaalta ehkä se mallitilkku olisi voinut olla leveämpikuin 20 silmukkaa.

Koska mielessä on jo uusi sovellus samasta aiheesta, teen nyt tästä tällaisen ja yhdistän seuraavaan kaikki ne kokemukset ja ideat, jotka tätä neuloessani saan. Aikeena on tehdä seuraavasta piposta kaksivärinen, sillä saan maksimaalisen lämmönkin nuppiin. Siinä ratkaisen myös kavennukset toisella tavalla kuin tässä olen aikonut. Resorin pitää olla varmaankin italialaisittain aloitettu, vai miksi sitä kaksinkertaista reunaa sanotaan? No, jahka saan nyt ensin tämän lakeen asti.

Puikoilla odottavat myös

– siskon Pomatomus-sukat
– tyttären Viapori-sukat
– omat käsineet
– vihreä shaali

(Ja siitä villapaidantekeleestä ei puhuta.)

Kuvassa olevat kolmosen puikot ovat muuten Italiasta, niissä riittää pituutta (30 cm) pipoon ja puseroonkin, italialaiset eivät juuri pyöröpuikkoja käytä; minä, joka inhoan pyöröpuikkoja, aion laajentaa puikkovarastoani ensi kesänä juuri tuohon suuntaan: cinque ferri lunghi, per favore! Paitsi, että pakkauksessa puikkoja usein onkin kuusi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s