Neuleblogistaniassa kuohuu

Ilu oli löytänyt tossujensa ohjeen hieman muokattuna toisaalta. Ja kyseessä on siis ohjeen kaupallinen käyttö. Omaan käyttöönhän saa kopioda mitä hyvänsä ja kaverillekin voi tehdä minkä hyvänsä Cucci-kopion jos niikseen tulee. Laillisesti.

Asiasta kehkeytyi melkoinen keskustelu sekä blogeissa että Räveltäjissä. Eikä tietenkään syyttä suotta. Mukaan tuotiin muitakin osoituksia siitä, miten toisten malleja hyödynnetään sumeilematta ja selitys on aina suurinpiirtein sama: ”ei mulla ees tietokonetta oo…”. Eipä silti, suomalaisten käsityölehtien toimitus ei näytä todellakaan seuraavan neuleblogeja, eli aikaansa, joten siksi olen taipuvainen jossain määrin uskomaan tätä selitystä, mutta eihän se selitä sitä, jos suunnittelijat nappaavat netistä omiin nimiinsä malleja. Joista saavat maksun lehdeltä. Vastuu on kuitenkin julkaisijalla.

Minä – ja nyt olen ikävä taas – näen tässä mielenkiintoisen yhtymän sukupuolijärjestelmään. Miesten (siis miehisenä pidettyä) luovuutta suojellaan hienoilla tekijänoikeuslaeilla, miesten arkkitehtuurista jaksetaan kouhkata ja kirjoittaa (=kustantaa) matkalaukun kokoisia kirjoja, mutta naisten luovuus, joka siirtyy sukupolvilta toisille ilman isompaa kohua ja arvostusta jää lainsuojattoman osaan, väheksyttynä ja anteeksipyytäen. Neulearkkitehtuurin keksinnöt ja tyylit siirtyvät hiljaisesti sukupolvelta toiselle ilman pömpöösejä instituutteja ja laitoksia, apurahoja ja tieteellisiä seuroja.

Ehkä juuri näiden instituutioiden puutteen vuoksi (käsin)neulesuunnittelijalla ole mitään mahdollisuutta suojata mallejaan eikä taistella oikeuksistaan. Hieman ohjetta muuttamalla, langanvaihdolla ja muilla konsteilla voidaan aina väittää mallin olevan uusi ja oma. Immateriaalioikeudet ovat vain kaunis sana tuhansille sivutyönään tai harrastuksenaan neuleita suunnittelevalle.

Toki käsityömaailmassa keksitään samaan aikaan samoja ideoita, kuten muotimaailmassakin. Rajat on kuitenkin ostattu asettaa äänitteille, valokuville jne. miksei siis myös kädentöille. Eihän kukaan ole vaatinut pääkallon lapas- tai sukkakäytön yksinoikeutta tai huovutetun tossun mallin monopolisoimista. Eikä välttämättä edes rahaa: tässäkin keskustelussa, johon viittasin aluksi, on vaadittu vain moraalisen tekijänoikeuden kunnioittamista: Taito-lehti olisi voinut mainita, että Ilun ohje on ollut esikuvana lehden julkaisemalle ohjeelle tai edes viitteen Ilun tossuihin, että tommoisetkin voisi tehdä. Ymmärrettävistä syistä näin ei tietenkään ole tehty.

Jos käsityölehden toimitus ei seuraa neuleblogeja, räveltäjiä jne. olisi kustantajatahon syytä vaihtaa henkilökuntaa, he eivät ole tehtävänsä tasalla. Minä voin tulla töihin jos palkasta sovitaan! 😉 Itse asiassa ei olisi lainkaan huono idea, että toimitus palkkaisi jonkun tarkastamaan julkaistavaksi tarkoitettujen ohjeiden alkuperän ja mahdolliset yhteydet netissä julkaistuihin ohjeisiin. Ja nyt ei todellakaan puhuta siitä, voiko raitaan tai printtikuvan käyttöön neuleessa olla tekijänoikeutta.

Vielä parempi idea: suomalaisten, maailmallakin arvostettujen neulesuunnittelijoiden pitäisi perustaa oma kaupallinen verkkolehti tuon aiemin kehumani Twist Collectiven tapaan. Yhdessä näitä oikeuksia voisi valvoa paremmin, ohjeet voidaan toki julkaista sekä suomeksi että englanniksi. Tietenkin Neulelehti Ulla voisi laajentaa toimintaansa myös maksullisen julkaisun puoleen ja näin satsata ulkoasuunsa ja toimitukseen enemmän.

Ehdotan Ulla-osuuskunnan perustamista ja osuusmaksuksi 200 euroa per lätty. Jos 100 ihmistä lähtee mukaan, saadaan riittävästi rahaa nettisivujen suunnitteluun ja alkuunpääsyyn. Valitettavasti en pääse esittämään tätä yhdistyksen keskustelusivuilla, koska tunnukset ovat kuolleen koneen syövereissä, mutta tässä taitaa olla vuosikokouskin lähiaikoina.

Tässä kaksi keskustelussa esiin nostetttua esimerkkiä – itse kukin voi pohtia mikä on kopiointia ja mikä ei.

kallolapaset
4h-lapaskilpailun voittaja ja Hello Yarnin lapasohje
Ilun tossut ja Taito-lehden tossut
Ilun tossut ja Taito-lehden tossut

4 Comments Lisää omasi

  1. neulekirppu sanoo:

    Maailma on kopiointia ja plagiointia täynnä. Ongelma lienee siinä, että ihmiset haluavat aina kunnian itselleen kaikesta siitäkin mitä ei ole itse ideoinut. Itse julkaisin tuplalapasten ohjeen kuvattomana vuonna 2006 tammikuussa (en omistanut silloin vielä digikameraa).
    Havaitsin myöhemmin vuonna 2006, että tuplalapasten ohje julkaistiin Ullassa uutuutena.
    Eli vuoroin vieraissa, vai isomman oikeudella.
    http://neulekirppu.wordpress.com/2006/01/12/tuplalapaset/ Olen tehnyt tuplalapasia noin 20 vuotta, joten…
    Siitä huolimatta en uskalla väittää, että olisin keksinyt idean ensimmäistä kertaa maailmassa.

  2. Käppyrä sanoo:

    Lapasista en tiedä, mutta noita tossuja tein jo kolmisenkymmentävuotta sitten koulussä kässän tunneilla. Ei noin koristeltuja kuin ilun, mutta ihan saman tyylisiä. Onko se uusi ja innovatiivinen malli??

  3. ilu sanoo:

    Jahas, edelliseen kommenttiin tulivat toisen blogin linkit. Tässä oikeat.

  4. ilona sanoo:

    Joo, kiitos kun kirjoitit tästä.

    Itse en oikein vieläkään tiedä, mitä ajatella. Uskon, että sama idea voi tulla esiin useammalla ihmisellä yhtä aikaa, mutta kuitenkin kun saman maan sisällä pyöritään, on kummallista, jos Ullassa ollut ohje jää täysin pimentoon ja vuoden päästä toisaalla julkaistaan käytännöllisesti katsoen sama malli omasta päästä keksittynä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s