Ei enää malttaisi

Aivan uhkaukseni mukaisesti laitoinkin puikoille uuden Kesä-Ullan inspiroiman purjehdussukan proton. Uskallan väittää jo nyt, että niistä tulee satamien suosikit. Kuvan koesukassa ei vielä ole lopulliset värit eikä lanka. Proto  syntyy Kirjopirkasta, mutta varsinaiseen pariin tulee toista sukkalankaa ja sininen on lähempänä navy-sinistä.

Nyt huomasin pudottaneeni kantapäätä aloittaessani yhden silmukan ja se heijastuu sitten tuossa kantapään kuviossa virheenä. Ilmankos silmukat eivät menneetkään oikein. Mutta tässähän sillä ei ole niin väliä, sukka jää ikuisesti parittomaksi koekappaleeksi ellei se tule puretuksi.

Näistä yritän saada ihan ohjeenkin aikaiseksi Kirjavaan Kerään. Ilmaisen tietenkin. Neuleohjeprojektini vain uhkaa tässä jäädä vähän lapsipuolen asemaan, annoin nimittäin houkutella itseni projektiin, joka tulee peittämään yhtä ja toista alleen. Katsotaan nyt. Annan itselleni puoli vuotta aikaa tutkailla asiaa tarkemmin.

Huomenna joka tapauksessa painelen saapasmaan villaparatiisiin. Poikaset ovat kotimiehinä saunaseuroineen, mutta mahtaa heillä olla hauskaa kun olohuone on lastattu käsityökirjoilla, -lehdillä ja luonnollisesti langoilla. Ja pakastin on tyhjä.

Kodista tulikin mieleeni, että olemme tarjonneet eräälle italialaiselle opiskelijalle majoitusta kuukaudeksi tai pariksi kun hän tulee opiskelemaan Helsinkiin. Oppisiko tämä neulomaan? Hän on taideopiskelija, joten jotain toivoa voisi olla.

Vaikka eipä silti, minusta tuntuu, että Räveltämön parhaista neulojista silmiin pistävän monet ovat  insinöörejä ja muita tekniikan/luonnontieteiden alan edustajia, dipillä tai ilman. Sehän on ymmärrettävää, kyllä minunkin sisäinen inssini (se rouva heti siinä sen kukkahattusossun vieressä) nauttii nimenomaan neuleen rakenteesta, arkkitehtuurista ja veistoksellisuudesta. Jaksan hämmästellä aina, miten viisaita ovat esimerkiksi  ne (epäilemättä naiset) olleet, jotka ovat tuottaneet sukkaan kantapään, raglanhihan tai muotolaskokset villapaitaan. Ja onko heidän nimensä muistissa, ei ole, ei. Jostain Alvar Aallosta sen sijaan kouhkaa koko maailma. Kysyn vaan, olisiko Aallollakaan paljon kynä kädessä pysynyt, ellei villasukkia olisi ollut? Miten olisi voinut tehdä vetoisia ja väreiltään ja materiaaleiltaan kylmäpintaisia, vaikkakin todella hienoja, taloja ihmisille, joiden varpaat palelevat?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s