Räiskettä ja räminää!

Iloiset vanhan vuoden hautajaiset ja uuden nostajaiset johtivat tilanteeseen, jossa tekeillä oleva sukkamalli saa levätä ihan rauhassa. Ja jatkuu aikanaan parin tänä aamuna neulotun kerroksen purkamisella. Toivottavasti tämä ei leimaa koko tulevaa vuotta!

Uutta vuotta on otettu neulontaskenessä vastaan iloisesti. Hurjia lupauksiakin on annettu. Bäle aikoo tehdä inventaarin, Villapallo suunnittelee maksullisen neuleohjeen tekemistä, eriparivillasukka-blogissa uhkaillaan lankavaraston pienentämisellä ja oliko peräti puhetta joululahjojen aloittamisesta kesällä?! Terhin lupauslista on pitkä ja kattava.

Tie helvettiin on kivetty hyvin lupauksin! 😉 Minä en lupaa mitään. En paranna tapojani, turha sellaista on tässä iässä luvata, en laihduta, en hylkää paheitani enkä vältä vaikeita aiheita.

Täällä ja muualla puikkoblogistaniassa on nähty, että neulominen ei ole (vain) kilttien tyttöjen hommaa: tulisia kinkereitä on saatu aikaiseksi vaikkapa käsityön verotuksesta ja pimeästä (käsi)työstä sekä tekijänoikeudesta. Nyttemmin on näyttänyt kuitenkin siltä, että isommat sodat on tältä erää sodittu, jos kohta sehän ei suinkaan tarkoita sitä, että vääryydet olisivat korjattu.

Olemattomia tekijänoikeuksia loukataan jatkossakin. Jos nyt yleensä tekijänoikeudesta voi edes puhua, se nyt vaan on fakta, että neuleen tai muun käsityön kohdalla ei juuri teoskynnys ylity kulttuurissa, jossa naisten työllä ei nyt juuri muutenkaan ole arvoa. Tässä onkin keskustelun ongelmakohta: jos juridista tekijänoikeutta ei edes ole, ei sitä oikein voi loukatakaan, vaikka sokea näkisi silmäkuopillaankin, että joku työ on kopioitu toiselta ja vieläpä kaupallisen hyötymisen toivossa.

Pimeää työtä tehdään edelleenkin käsityön alalla ja sillä syödään ammattilaisten leipää, mutta pieniähän nämä markkinat ovat vaikkapa rakennusalan harmaisiin markkinoihin verrattuna. Mutta kyllähän se tietysti jurppii, jos näkee Sirkka Könösen upean villapaidan törkeän tehdaskopion venäläismiehen päällä tai omistajilleen reiluisti voittoa tuottavan pörssiyhtiön omistamassa lehdessä käsityön pettuleipää syövältä kopioidun mallin. (Hups, mikä virke, kykeneekö tuota edes lukemaan vetämättä henkeä?)

Käsityö elättää harvoja. Ja nyt en puhu esimerkiksi kampaamoista. Useimmiten on tietenkin  kysymys köyhän yrityksistä kuroa kurjuuttaan umpeen. Siinä mielessä tietysti voisi sanoa, että turha marista pienistä. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei tarvitse. Tähän voisi olla ratkaisu vaikkapa se, että vähävaraisten verotusta korjattaisiin. Ei tästä nyt mitään veropoliittista postausta tule, mutta miettikääpä vaikka sitä, että verojen alennus keski- ja hyvätuloislta on johtanut siihen, että köyhä maksaa entistä enemmän välillisiä veroja. Niin, no, nythän on vaalivuosi…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s