Nyt niitä tulee

Syksyn neulekirjoja on pöydällä jo jonossa asti arvioitavaksi. Äkkiähän noita esittelisi, mutta koska menin lupaamaan, että niitä tarkastellaan jatkossa totuttua kriittisemmin, asioita täytyy nyt vähän hautoa.  Minkälaisin kriteerein neulekirjaa oikein pitäisi arvioida?  (Tästä taitaa tulla pitkä postaus…) Tässä asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Jotenkin pitäisi kyetä tarkastelemaan kirjan ohjeiden virheettömyyttä. Kuluttajalle on tärkeä tieto, voiko ohjeisiin luottaa. Virheet jäävät helposti huomaamatta ellei ohjetta pyri itse toteuttamaan. Valitettavan usein on lähdettävä etsimään erratumia netistä tai kyseltävä muilta neulojilta kokemuksia: olenko hölmö kun en ymmärrä vai onko ohjeessa todella virhe? Jos jo ohjeen alku on epäselvä, neule jää kyllä neulomatta.

Ohjeiden selkeys ja sujuvuus onkin tärkeä kriteeri. Ohjeen alussa tulisi olla selvitys siitä, mistä on kyse. Onko kyseessä esimerkiksi perinteinen malli, joka on uudistettu tai tehty museossa olevan esikuvan mukaan tai mistä neule on saanut innoituksensa ja mihin käyttöön se on tarkoittu? Neuleen rakenne olisi tässä  johdannossa syytä myös avata: ”kärjestä varteen neulottava sukka” tai ”kaula-aukosta aloitettava villatakki” ovat tärkeitä tietoja neulojalle, joka valitsee mallia. Käytettyjen neuletekniikoiden esittelykin auttaa saamaan kuvaa mallin toteuttamisesta.

Kuvat ovat hyvin tärkeitä. Neulojalle on tärkeää, että kuvista selviää neuloessa tarpeelliset yksityiskohdat, kuvat toimivat oppaina ja ohjeen tukena. Neulekirja, jossa kuviin on kasattu kaikenlaista sälää, sääret säihkyvät, mutta itse sukasta ei saa selvää, raivostuttaa! Kuvissa olisi kiva olla jotain jujua: neulekirjat, joiden kuvissa pyritään kuvaamaan vain se neule, eivät ole houkuttelevia. Mutta en minä missään sisustuslehdessä halua olla, kun neulekirjaa ostan. Ja piru periköön ne kotieläimet! Ja jos ihan suoraan sanon, useimmissa neuleissa on minusta ihan tarpeeksi maalaisromantiikkaa ilman, että kuvat suorastaan tihkuvat sitä. Siksi esimerkiksi Sami Revon kuvat Sanna Vatasen jämälankakirjassa olivat virkistäviä ja kirja sai kuvistaan runsaasti hehkutusta. Kontrasti tekee neuleestakin kiinnostavamman.

Kirjan rakenteesta voisi puhua paljonkin tällä koulutuksella, mutta siinä on tietysti hinta aivan keskeisessä asemassa. Totta kai haluaisin kaikki neulekirjani kierreselkäisinä laitoksina, mutta en ole ihan varma haluavatko kuluttajat  maksaa siitä ilosta, että kirja todella pysyy auki neuloessa. Pehmeäkantinen, liimanidottu  kirja on huokeampi, mutta sitä joutuu runnomaan aika ajoin istumaan hiljaa paikoillaan. Onneksi en ole aikoihin törmännyt neulekirjaan, jonka paperi heijastelee valoa niin, ettei lukea näe.

Taitto voi joko palvella neulojaa tai sitten ei. Ellei taittajalla ole mitään hajua siitä, miten neuloja kirjaa käyttää, voi tulos olla surkea. Ohjeiden pitäisi olla luettavia vaikka kirjaa pitää tarkastella neule kädessä. Mieluiten ohjeen taitto pitäisi toteuttaa siten, ettei sivuja tarvitse neuloessa selata edestakaisin. Se ei tietenkään ole juuri koskaan mahdollista, mutta selaamisen välttäminen on hyvä periaate.

Minulle itselleni on tärkeää sekä neulemallien että niihin käytettyjen lankojen tarkoituksenmukaisuus. Jos pikkumusta neulotaan seiskaveikasta tai herkiksi tarkoitetut pitsisukat kolmosen puikoilla neulottavasta langasta, on suunnittelijalla viirannut päästä tai sitten ei, hän ajattelee vain kukkaroaan. Kun sukista näkee heti, että nuo eivät istu eivätkä pysy ylhäällä, alkaa verisuoni Puikkomaisterin otsassa pullistella. Kun kirjan malleissa on käytetty yhden ja saman firman lankoja, jotka eivät ole läheskään aina  tarkoituksenmukaisia, eikä kirjassa ole esitelty vaihtoehtoisia lankoja, se ärsyttää. Kysehän on silloin siitä, että kirjalla pyritään myymään lankaa eikä mallien suunnitteluun tai ohjeiden viimeistelyyn ole paljonkaan paneuduttu.

Näen mielelläni esiteltävän myös lankavaihtoehtoja, kuten Mari Muinosen ja Suvi Simolan uutuuskirjassa oli tehty. Lankafirmoista riippumattomat kirjantekijät onnistuvatkin tietysti paremmin lankojensa valinnassa, kun käytössä ovat kaikki maailman langat.

Itse neulemallit ovatkin jo monimutkaisempi juttu, vaikka juuri mallien vuoksi kirjat ostetaan. Makuja on kuitenkin monia, kirjan arvostelijalla on kuitenkin oikeus nojata omaan tyylitajuunsa ja arvostelun lukijan on syytä tiedostaa, että arvostelu on aina subjektiivinen. Me suomalaiset olemme arkoja ilmaisemaan mielipiteitämme, eikä asiaa helpota sekään, että vilpittömään arviointiin pyrkivä saa aina pelätä menettävänsä kaverin tai pari – asumme pienessä maassa. Mutta sekään ei palvele kuluttajaa, että selvästi heikkotasoisia kirjoja hymistellään, vaikka ohjeissa on virheitä, lankavalinnat ovat epäonnistuneita, mallit eivät pue kantajiaan, kuvissa eivät esiinny neuleet eivätkä malleina toimivat ihmiset edukseen jne.

Minkälaisin perustein sinä valitset neulekirjasi ja mitä toivot arvosteluilta?

Tätä kirjoittaessani kuuntelin Ilua.

One Comment Lisää omasi

  1. -anni sanoo:

    Hyviä kriteerejä, kelpaavat mulle. Omat Akilleen kantapääni ovat, mikä on kirjan kohderyhmä ja vastaako otsikko ja kansi sisältöä.

    Olen vähän kyllästynyt ’jokaiselle jotakin vauvasta vaariin’ -toimituspolitiikkaan. Käytännössä tuo linja on tarkoittanut omalla kohdallani, ettei kirjasta ole sitten alkuinnostuksen jälkeen päätynyt puikolle mitään, tai noh, hyvä jos yksi malli. Sen sijaan erilaiset teemakirjat kuten Epsteinin Knitting over the Edge -variaatiot ja muut mallikertakokoelmat ovat ihan hiirenkorvilla. Lapaskirjat ja sukkakirjat ovat samalla lailla koko ajan käytössä.

    Kansi ja sisältö -yhtälö on puolestaan siinä mielessä tärkeä, että usein sitä ihastuu siihen kanteen, sitten nopsaan selailee ja voilà, kirja on ostettu. Vasta kotona tulee zoomattua itse ohjeisiin. On käynyt useasti niin, että kansi on ollut aivan liian lupaava: ohjeet ovat loppujen lopuksi ihan tavallisia rynttyitä, mutta kuvat ja layout on stailattu niin viehkoiksi, että olen olettanut niistä paljon enemmän.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s