Värillistä

Komeron perältä löytyi vajaa pussi alpakka-villa -sekoitetta, joka oli mielialaan sopimatonta luonnonvalkoista. Päätin lauantaiaamun kunniaksi heilutella hieman vyyhtipuuta ja kolistella hieman väripatoja. Harmi, ettei liedelle mahdu  kuin neljä kattilaa kerralla! Piti saada turkoosia, tuli melko hurjaa petrolinvihreää, vaalea pinkki olikin vanhaa ruusua, ruskeasta sentään tuli juuri sitä, mitä halusin ja uudelleen yrittämällä onnistuin  myös pinkissä, vaaleassa turkoosissa ja ihanan violetin sekoittamisessa. Ihan vahingossa sain aikaiseksi myös upeaa kuparinsävyä.

Värjäämisestä on paljon ohjeita netissä, kasvisvärjäys tuntuu olevan todella jännittävää ja värjäreillä on oma yhdistyskin; jotkut värjäävät juomajauheilla tai muuten elintarvikeväreillä. Minä luotan englantilaisiin näissä hommissa.

Vaikka värjääminen on erittäin hauskaa, ihan rehellisesti, halvemmaksi taitaa tulla, kun ostaa mieleiset langat alan ammattilaisilta! Väitänpä, että moni kotivärjäilijä värjäilee melko usein kaapinperälle – ellei roskiin, kuten minulle kävi –  koska ilman kokemusta ei värien ja lankojen käyttäytymisestä voi sanoa mitään varmaa.

Sitten tapahtuu tietysti  myös vahinkoja. Jostain syystä minulla on väriä, joka on eri sarjaa kuin muut värini. En tietenkään muistanut, että sen kanssa pitää käyttää kiinnitettä ja suolaa värin pysyvyyden takaamiseksi. Pläjäytin soppaan mausteet jälkikäteen ja tuloksena oli ihanan väristä  huopalankaa. Roskiin meni. Onneksi lähtökohtana oli erittäin halpa lanka, joten eipä tullut suuri surukaan. Sen sentään olin tajunnut, että vyyhdin värjättävät langat 50 gramman vyyhdeiksi.

Ja moni lanka päältä kaunis. Ellei onnistu pilaamaan lankojaan värjätessä, jää vielä nähtäväksi, pysyykö väri pesussa. Ellei lankoja pidetä riittävän kauan  riittävän kuumassa väriliemessä värit haalistuvat heti – pahimassa tapauksessa värjäävät muuta neulepyykkiä pilalle. Ja tosiaan, jotkut esim. reaktiovärit vaativat kiinnitteitä tai muita apuaineita.

Värjäsin muuten 25,5 litran upeassa uudehkossa kattilassani  miehen kodista meille kulkeutuneet ruman vaaleanpunasävyisen villashaalin täyteläisen viininpunaiseksi. Shaalista, joka ei ole aiemmin kiinnostanut ketään, saa nyt taistella!

Tein yhdet upeat lapaset ensiksi värjäämästäni hurjapetroolista ja ruskeasta. Värijauheen mittausvahinko olikin onnellinen, sillä ruskean kaverina kehittämässäni mallissa lanka on todella hieno. En silti ole ihan varma, että kirkaan keltainen ja upea violetti ovat vastaväreinä ne kaikkein parhaat valinnat kuvan neuleeseen 😉 Lankakin voi olla upean värinen, mutta neuleena se ei välttämättä toimi samalla tavalla kuin vyyhtenä, koska silmukalla on, kuten meillä ihmisilläkin, myös varjo.

One Comment Lisää omasi

  1. morso sanoo:

    Uh. Taidan edelleen pysyä erossa väripadoista. 😉 Ihan tarpeeksi rankkaa yrittää neuloa ostetut langat joksikin. – Nuovo Irlandia -palmikkopipo on muuten vihdoin valmis. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s