Tunnelmasta toiseen

Enpä muista milloin olisin viimeksi viettänyt viikonlopun, jolloin olen neulonut niin vähän kuin tänä viikonloppuna! Siihen oli syynsä.

Perjantaina olin lanka-asialle matkalla raitiovaunussa, kun törmäsin ystävääni, jonka kanssa tapaamme nykyisin juuri näin: sattumalta. Tunnettuine seurauksineen. Emme enää ole nuoria, miksei sitä muista viimeistään siinä vaiheessa kun joku kutsuu uuden baarin avajaisiltaan…

Onneksi olin jo ehtinyt hankkia lauantai-illaksi luomu-karjalanpaistitarpeet. Erään toisen törmäyksen tuloksena olimme nimittäin kutsuneet erään britin saunomaan Kotiharjun saunaan kanssamme ja myöhemmin luoksemme syömään. Emäntä oli hieman uuvuksissa, mutta luvattu ohjelma vedettiin kunnialla läpi.

Brittiä ei muuten hämmästyttänyt niinkään sauna tai edes suomalainen ruoka puuropiirakoineen, vaan se, että ennalta tuntemattomat ihmiset kutsuvat hänet kotiinsa syömään. Heillä kun ei ole tapana kutsua ihmisiä kotiin syömään ihan tuosta vaan. Niin no, ei kai se Suomessakaan kovin yleistä ole, mutta ei kai sitä pidetä mitenkään outonakaan?

Hauskanpidosta vihdoin sopivasti vaalivalvojaisiin toipuneena, tartuin jo kauan mielessäni pyörineeseen sukkaprojektiin. Piet Mondriaanin taulut ovat innoittaneet Yves Saint Laurentia ja monia muita suunnitteliijoita arkkitehdeistä kengän suunnittelijoihin. Miksei siis minuakin, vaikka ironistahan niiden jäljittely tietysti tavallaan on, kun itse taiteilija pyrki luomaan oman, jäljittelemättömän tyylinsä ja onnistuikin niin hyvin, että jäljitteliijöitä on riittänyt loputtomiin!

Mondrian-sukkkani ensimmäinen proto on nyt puikoilla. Testaan tekniikkaa, oikeaa puikkokokoa ja lankaa, joka on juuri ihanan ohutta neuleeseen, kuvan protossa olen käyttänyt liian isoja puikkoja(2,5 mm), sillä vaikka neulon yleensä melko kireää, onteloneuleessa näyttää silmukka jäävän löysemmäksi ja siksi musta neulepinta näkyy häiritsevästi valkoisten silmukoiden välistö.

Siinä on myös (keltaista lukuunottamatta) juuri oikeat värit hankkeeseen. Väripintojen suhteet mietityttävät, alkuperäisissä Mondrianin tauluissahan on nähtäväsi tutkittu kultaista leikkausta, mutta en haluaisi tehdä sukkia edestakaisin/intarsia/neuleena, joudun siis jakamaan väripinnat esikuvasta poiketen. Onneksi on täysi vapaus tehdä, miten huvittaa! Tosin, ihmettelen jälleen, miksen edes joskus voisi innostua jostain helposta ja sukkelasta haasteesta?

Kuten huomasitte, Pinterest on harvinaisen kätevä väline erilaisten suunnittelujuttujen hautomiseen. Ideakansioita ei tarvitse jakaa kaikkien kanssa ellei halua.

2 Comments Lisää omasi

  1. Khayr sanoo:

    Lieneekö samainen britti, jonka bongasin Kotiharjun saunassa saunomassa? Oli ilmeisesti joku todellinen saunafani, sillä matkustaa aina Suomeen tasaisin väliajoin. Nytkin oli istunut tuolla jo useamman tunnin ja jatkoi innokkaasti kun itse muutaman tunnin jälkeen häivyin.

    1. Puikkomaisteri sanoo:

      ei ole, tämä ei kauhiasti innostunut saunasta 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s