Arkeen

Paluu arkeen on tapahtunut vähitellen ja tahmeasti. Lomaneuleena neuloin puseron tyttärelle, päätin nimittäin pitää todellakin lomaa myös sukkapuuhista. Pusero on nyt matkalla Saapasmaahan, jossa tytär jo uhkasi huutokaupata sen erään heitteille jätetyn koiran hoitomaksujen kattamiseksi. Koiran hoidon rahoitus ilmeisesti järjestyi ilman puserokauppaakin, mutta siitä tuli mieleeni, että voisinhan neuloa paidan ihan huutokaupattavaksikin. Joskaan en ole ihan varma, olisiko kohteena rampa koira, sillä tunnen huolta hätää kärsivien lasten vuoksi. Olenkin miettinyt sukkakirjan sukkien huutokauppaamista jonkun solidaarisuushankkeen puitteissa. Mutta ensin pitää saada tämä homma valmiiksi.

Ja onhan tässä hoitamista. Minä tekisin (ja jopa lukisin) mielelläni sukkaohjeita, joissa on kerrottu vain silmukkaluku, annettu kuviosta jonkinlainen kaavio ja kerrottu vain tärkeimmät käänteet. Ohjeet on kuitenkin nykypäivänä tapana kirjoittaa erittäin yksityiskohtaisesti, se puolestaan tarkoittaa sitä, että virhemahdollisuudetkin ovat runsaat.

Onneksi olen saanut avukseni aivan mahtavia tyyppejä, jotka testaavat ohjeita sekä etsivät löytävät niistä virheitä ja puuutteita.  Koska neulekirjojen tekeminen ei varsinaisesti ole mikään tulonlähde, suosittelen lämpimästi niille, jotka suunnittelevat ohjekirjan tekoa, lyöttäytymistä yhteen. Jos tätä tekisi jonkun toisen, ehkä vähän järjestelmällisemmän ihmisen kanssa, homma saattaisi helpottua kummasti.

Kirjaan tulee yli 20 sukkaohjetta, joten nysväämistä riittää. Onneksi tässä on vielä reilusti aikaa, mutta sellaista kirjaa ei ole tullut koskaan eteeni omissa töissäni,  joka olisi todella määräaikana kaikin puolin koossa ja kunnossa. Määräaika kuitenkin on minulle kiveen hakattu. Siitä pidetään kiinni vaikka juhannus tulisi!

Vaikka tämä projekti ei ole vielä loppusuorallakaan, mielessä häilyvät jo seuraavat puikkohankkeet. Yksi niistä liittyy eronneitten vanhempien tuki- ja vertaistoimintaan ja toinen seuraavaan kirjaan, johon olen jo tehnytkin alustavia töitä. Eikä se ole sukkakirja.

Ja ettei tekeminen loppuisi, kuuntelin tässä taustalla avoimen yliopiston luentoa. Seuraavaksi Tieteiden yöhön!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s