Osaanko lopettaa?

Nyt kun sukkakirjan kuvauksia on jo pikkuhiljaa tehty, pitäisi osata lopettaa kirjaan tulevien sukkien neulominen. Kipeä olkapääkin yrittänee kertoa samaa. Mutta aina tekee mieli vielä koettaa tuota väriä, jos noista tulisi vielä parempi väriyhdistelmä ja olikohan ohjeessa kantapää ihan varmasti oikein. Tosin on myös paljastunut, että olen neulonyt yhteen sukkapariin eripituiset varret. Joten puuhaa kyllä vielä riittää.

Postikin toi jo (ärtsyn väriset!) tunikalangat, Otson villapaidasta puuttuu 28 senttiä takakappaleesta enkä ole ehtinyt missään välissä tehdä yhdelle miespuolelle lupaamiani lenkkeilysäärystimiä.

Heräsin yöllä mielessäni vahva visio kirjan kansikuvaksi. Valokuvaajakaan ei ainakaan kokonaan tyrmännyt ideaa ja sukkamalliksi lupautunut miniäni suostui paljastamaan kasvonsa kirjalle, joten nyt täytyy toivoa, että kykenemme vielä totetuttamaan vision sellaisena kuin olen sen nähnyt. Tai no, Susan tuntien, siitä tulee vielä parempi, eikä välttämättä minun alkuperäisen visioni mukainen 😉 Onneksi on ystäviä, jotka osaavat tarvittaessa sanoa myös pystysuoran, tiukan EIn.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s