Mallitilkkuja

Padassa porisee villatakki.
Padassa porisee villatakki.

Värjäilin merinosilkkiä, kun en saanut haluamaani väriä, vaaleahkoa farkunsinistä mistään. Lanka kuivui hitaasti, koska täällä oli eilen sadepäivä, mutta illansuussa pääsin vihdoin neulomaan mallitilkkua.

Tarkoituksena olisi (taas!) tehdä tunika tai villatakki. En halua tehdä sileää neuletta, koska neulos laskeutuu vähän turhankin hyvin, vaan kaipaan siihen hieman volyymia. Pitsineule ei innosta, ribbi ei ole kiva, palmikoita ei jaksa vääntää. Monien kokeilujen jälkeen päädyin hyvin yksinkertaiseen ratkaisuun: viisi silmukkaa oikein, viisi nurin kahdella kerroksella ja sitten viisi nurin, viisi oikein taas kahdella kerroksella. Näitä sitten toistetaan.

Haluan tunikaan tai takkiin, mikä siitä nyt tuleekaan, limenkeltaiset korostukset. Lasken toivoni Snurreen, jonne sattuneesta syystä on torstaina asiaa. Eiköhän sieltä löydy vaikkapa Väinämöistä juuri oikeassa värissä.

Kun nyt värjäämään ryhdyin, päätin uudistaa ”kiitoksia Alessandrolle”-mökkivillatakin. Se on palvellut kymmenen vuotta lämmikkeenä täällä vuorilla. Kaamea resu, mutta erinomaista villaa. Värjään sen ja käännän kauluksen kaksinkerroin, ehkä kirjon vähän…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s