Vihdoinkin

Pitkän blogitauon syynä on ollut syksyllä ilmestyvän Puikkomaisterin Sukkasirkuksen (Moreeni) teko. Nyt kirja alkaa olla jo loppusuoralla,  kuvatkin on melkein kaikki kuvattu.  Väitän, että kirjasta tulee paras tähänastisistani! Kirjan sukat on nimetty sirkusammattien mukaan, luvassa on siis väriä ja vauhtia. Yksi itselleni ottama tehtävä kirjaa tehdessä oli se, että haluan osoittaa, että pitsineulettakin voi käyttää…

Neuleiden välinen aika

”Sia, sia, sia, siamo, siate, siano…” Tankkaan italian verbien konjunktiivimuotoja. Sehän on semmoinen hassu juttu, jonka avulla voi ilmaista muun muassa omaa toivetta, uskomusta, ajatusta jne. Konjunktiivin avulla voin sanoa vaikkapa ”Toivon, että lankani saapuvat tänään!” (Spero che i miei fili arrivino oggi.) Ja sitä todella toivon, sillä tilasin villatakillisen Brooklyn Tweedin Shelteriä. Aikeenani on tehdä…

Naima ja ne viisi silmukkaa

Jep, jep. Sähäkänsininen Naima-takki on nyt valmis ja eilen ompelin siihen 13 nappia. Euron kappale. Neuloin takkia sunnuntaista sunnuntaihin. Samalla ajanjaksolla kävelin päivittäin 30 –60 min, kävin kahdesti kuntosalilla à 40 min, kerran kunto-ohjaajalla, kahdesti vesijumpassa ja yhtenä iltana olin baarissa. Kun herää viideltä, ehtii. Kun liikkuu, jaksaa. Ennen vanhaan puhuttiin nappikaupasta, kun tarkoitettiin vähäpätöistä…

Ohjetta seuraamassa

Innostuin Lentävässä lapasessa käydessäni Naima-villatakista ja koska kaapissa oli takkiin sopivat langat, panin semmoisen heti puikoille.  Ohje ei pelottanut, ei siinä mitään ihmeitä ole, ainoa uudempi asia on, että lyhennetyt kerrokset tehdään saksalaisittain. Ohje on kiva, koska siinä tapahtuu koko ajan jotain – eipä käy tylsäksi! Vaikka Piilosilmukat-ryhmän naiset tähdensivät, että ohjetta pitää seurata tarkasti, en…

Ilona

Pitkään tätä paksua villatakkia olen aikonut, etsinyt sopivaa lankaa ja miettinyt mallia, mutta nyt se on valmis! Nimekseen se sai Ilona, vaikka lanka ei olekaan Handun, mutta siksi, että Ilona on innoittava ihminen! En malttanut odottaa, että saisin Oikean Valokuvaajan kuvaamaan takkia, vaan Työkaveri napsaisi kahvitaukokuvan, joka nyt ainakin todistaa, että olen saanut elämäni noin…

Jännittävää

Villatakki on jo toisessa etukappaleessa ja illalla ennen nukahtamista mietin vielä, miten tekisin hihat. Teenkö samaa palmikkokuviota kuin rungossa, vai teenkö pienemmän kuvion? Tai jos tekisi kuvion vain hihan alaosaan? Hihojen pitää kuitenkin olla riittävän leveät, että alle mahtuu tarvittaessa vaikka villapaita, tuleehan takista nimenomaan ulkotakki, sen päällä ei ole tarkoitettu pidettäväksi enää muuta takkia…

Lempivillatakkini

Harmillista, etten löydä tämän isompaa kuvaa lempivillatakistani, jonka olen kuluttanut lähes loppuun. Se on Virossa tehty vironvillainen pitkä ja paksu villatakki, joka on nyt hiutunut lähes käyttökelvottomaksi. Sen malli on yksinkertainen, koska letti- ja muut pintakuviot ovatkin sitten melko monimutkaisia. Kaikki resoritkin on tehty leteillä. Takki oli kaupan aikoinaan Mariankadulla sijaitsevassa pikkuputiikissa, nyt samalla paikalla…